torstai 12. huhtikuuta 2018

Orava muuntajassa

Kyllä mä arvasin, että se sieltä vielä tulee. Nimittäin psykiatrin suusta: "Mutta jos sun kivut johtuukin masennuksesta.". Niin, jos mulla on ollut 6 vuotta kroonisia kipuja, ja maksimissaan puoli vuotta alakuloista mielialaa, niin mitenhän päin se silloin menee, että mikä johtuu mistäkin? Vielä kun päälle muistetaan kauhistella syötyjen kipulääkkeiden määrä, antibiootista puhumattakaan, niin mua alkaa tympiä ihan urakalla. Ei kai siinä mitään jos se olis eka kerta, mutta näihin vuosiin riittää näitä keskusteluja jo siinä määrin, että tulee korvista ulos. En vaan yksinkertaisesti jaksaisi vääntää näitä asioita enää kertaakaan. En tiedä voiko sitä ymmärtää ketään, joka ei ole käynyt läpi samaa, että miksi tuo kuulostaa jo lähes loukkaavalta. Enkä ole ensimmäinen kipupotilas joka tuon lauseen kuulee, enkä ensimmäinen jolla se alkaa kiristää hermoa.

Nyt pitäisi sitten aloittaa eniveis masennuslääkitys, koska orava muuntajassa on mennyt tilttiin. Ja siltä se tänään taas tuntuikin. Kivut on rassanneet ihan helvetisti kun antibioottitaukoa on tutkimusten takia takana jo melkein 5 viikkoa. Vielä 6 päivää ohutsuolen magneettikuvaukseen ja sitten saa aloittaa antibiootit, jotka toivottavasti auttavat nopeasti.

Olin siis nukkunut viime yönä tuskin lainkaan. Olisin antanut mitä vain, jos olisin voinut asettaa kroppani vaakatasoon ja edes lepuuttaa sitä, vaikken olisi nukkunutkaan. En olisi jaksanut enää pitää itseäni istuma-asennossa, mutta makuulla isompi osa kropasta osui patjaan ja se teki tuskallisen kipeää. Joskus kolmen aikaan olen lopulta nukahtanut vain herätäkseni kukonlaulun aikaan siihen, että sattuu melkeinpä vielä enemmän. Tai itseasiassa naapurin kukko ei siihen aikaan vielä edes laulanut.

Muutamaa tuntia myöhemmin olin doupannut itseni kaikella mitä kaapista löytyi, ja ajattelin olla reipas ja hieman imuroida. Kesken imuroinnin imurin putki meni tukkoon, enkä yrityksistä huolimatta saanut sitä enää auki. Mun teki mieli sytyttää se paska rakkine tuleen, köyttää Jameksen (siis meidän auton) perään kettingillä kiinni ja ajaa paskarinkiä mutaisella pellolla liekehtivä imuri perässä. Jos siitä vehkeestä olis jäänyt jotain jäljelle, olisin tunkenut siihen putkeen koiranpaskaa ihan vaan siksi, että olis sitten kans kunnolla tukossa saatana, kun kerran alkoi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti