Shoot me again I ain't dead yet

Miltä tuntuu tuntea vihaa? Ei mitään pientä suutahtamista kun ärräpäät lentää kolme sekuntia ja tunnin päästä koko asiaa ei enää muista. Tarkoitan sellaista perustavanlaatuista vihaa, ilman että pytsyy edes kovin hyvin määrittelemään mihin se kohdistuu. Itseeni kun en ole aiemmin pitänyt puoliani ja vaatinut hoitoa ja tutkimuksia, vaan olen sitten vaan kitkutellut päivästä toiseen useamman vuoden? Niihin lääkäreihin joita ei ole edes kiinnostanut selvittää mistä tämä kaikki johtuu? Kipuihin, jotka estävät mua elämästä normaalia elämää? Siihen, että kaikki on joskus ihan helvetin epäreilua?

Miltä tuntuu olla niin vihainen, että istut parkkipaikalla autossa ja puristat rattia rystyset valkoisena ja huudat? Yrität huudattaa musiikkia niin kovalla, ettet enää kuulisi tai tuntisi mitään muuta. Et ajatuksia päässäsi tai kipua kropassasi. Ei oikein kehtaisi huutaakaan, kun jos joku vaikka näkee. (Ha! Miten perisuomalaista...) Musiikin yli ne ei kuule, se on varma. Uuvuttaa. Väsyttää. Itkettää.

Viha on voimakas tunne. Se kouraisee niin, että henkeä salpaa. Siinä on kaikki ne positiivisen ajattelun voimat aika koetuksella, joiden nimeen niin kovin vannon.

Yhtenä päivänä meidän autossa alkoi radio temppuilla. Ei kuulunut mikään kanava missään kaupungissa tai kylässä. Tai kuului, mutta räpisi, ja sitä oli aika rassaavaa kuunnella. Eikä muuten paljon auta jos Yle Puhe kuuluu, kun siihen on vähän hankala huutaa päälle kun ei osaa sanoja. :D Jollain piti ajatukset kuitenkin saada hukutettua. Onneksi hanskalokerosta löytyi läjä CD-levyjä.

Kyllä maailmankaikkeudella ja sattumankaupalla on vähän edes huumorintajua olemassa. Kaikki CD:t jotakin poltettuja tai kopioita, eikä meidän auton rammari soita niitä. Paitsi yksi ehta, aito ja oikea Metallican albumi. Kuinkas ja mikäs muukaan kuin St. Anger.

"Jos mikään muu ei auta, kokeile vihaista musiikkia."

- Korpialhon sananlasku 2016

Sitä onkin sitten huudatettu Jamesta niin kovasti viimeiset pari viikkoa, että Toyotan rammari nitisee liitoksistaan. Palasin aina uudestaan ja uudestaan sen saman kappaleen pariin. Samaa raitaa sadannettamiljoonannetta kertaa kun repeatilla soittaa, niin vihdoin löysin sieltä jotakin kummaa voimaa kääntää tätä vihaa edukseni. En lakannut yhtäkkiä olemasta vihainen. Eikä myöskään tapahtunut mitään yliluonnollista, että kivut olisivat hävinneet ja elämä taas hymyillyt. Eikä sateenkaaren päähän ilmestynyt aarrearkkua eikä sokeista tullut näkeviä.

Mutta minä sisuunnuin. Että on se nyt vittu yhtä paskaa tämä kaikki, eikä se muuten käy! Että tähänkin asti on henki pihissyt, enkä aio nytkään luovuttaa. Nyt ramppaan vaikka kolmesti viikossa lääkärissä niin kauan, että joku löytää vian tahi avun, tai mieluummin molemmat. Että jumaluta maailmankaikkeus: Anna tulla vaan, vielä täällä henki pihisee!

Ja siittä kaikki juutuuppiin kuuntelemaan mun uutta voimabiisiä:

https://www.youtube.com/watch?v=JNwio3Y2wpc

I won't go away
Right here I'll stay

Stand silent in flames
Stand tall 'till it fades

Shoot me again
I ain't dead yet

Shoot me again

All the shots I take
I spit back at you
All the shit you fake
Comes back to haunt you

All the shots

All the shots I take
What difference did I make?
All the shots I take
I spit back at you

I won't go away, with a bullet in my back
Right here I'll stay, with a bullet in my back

Shoot me
Take a shot

I'll stand on my own, with a bullet in my back
I'm stranded and sold, with a bullet in my back

I bite my tongue
Trying not to shoot back
No compromise
My heart won't pump the other way

Wake the sleeping giant
Wake the beast
Wake the sleeping dog
No, let him sleep